Juttu on julkaistu HYTin blogissa kesällä 2019.
Saimme vastikään uuden hallituksen. Kahden edellisen hallituksen synnit koulutuksen ja tutkimuksen osalta ovat yliopistoväellä hyvin muistissa, joten uuteen hallitukseen kohdistuu odotuksia. Erityisen hyvin muistetaan varmasti ”koulutuslupaus”
Viime vaalien alla lähes kaikki puolueet lupailivat yliopistoindeksin käyttöönottoa ja monet perusrahoituksen kasvattamista. Jotkut tosin muistavat senkin, että ennen viimeistä edellisiä vaaleja esimerkiksi kokoomus sanoi, että ”yliopistojen perusrahoitus on turvattava” ja keskusta puolestaan julisti, että ”Suomi nousee vaikesta tilanteesta vain panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin” (Acatiimi 3/15). Perussuomalaistenkin mielestä ”Yliopistojen huippu- ja perustutkimukseen on osoitettava lisää määrärahoja”. Tuloksena olivat 900 miljoonan koulutusleikkaukset. On kenties hyvä muistella mitä nämä leikkaukset tarkoittivat Helsingin yliopiston osalta. Rahoitus on liukunut alamäkeä vuodesta 2016 alkaen. Yksinomaan 2016 rahoituksesta lähti kerralla 40 M€ – lähes 10% valtion perusrahoituksesta. Vuonna 2017 hallitus leikkasi vielä 9 M€ lisää. Toteutunut rahoitus on ennusteen mukaan 2019 50M€ alemmalla tasolla kuin vuonna 2015 ja 167M€ alemmalla tasolla kuin missä se olisi ilman leikkauksia.
Ottaen huomioon synkät luvut, moni kallistunee kyynisyyden puolelle huolimatta viime vaalien alla annetuista uusista lupauksista. Mutta kenties uutta hallitusta ei pidä syyttää edeltäjiensä teoista, vaikka tiedeministerin paikka menikin keskustalle (joskin liiton toiminnanjohtaja Moisio entisenä virkamiehenä suhtautuu tähän optimistisesti ). Koska uuden hallituksen kädenjälki ei vielä näy tiedepolitiikassa, on kenties hyvä lukaista hallitusohjelma (kaikkien aikojen pisin, muuten) ja katsoa millaisia tuulia se povaa seuraavan hallituskauden ajaksi.
Julkisuudessa on jo oltu varovaisen optimistisia hallituksen panostuksista yliopistojen rahoitukseen. Eräs hallitusohjelma kirjaus on, että ”indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä koko hallituskauden ajan”. Tämä turvaa ainakin se, että reaalinen rahoitus ei pienene kasvavien kustannusten myötä. Lisäksi ennakoitavaa ja pitkäjänteistä perusrahoitusta vahvistetaan 40 M€:lla vuodessa. Kuten Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Maija S. Peltola ja Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivisto-Rahnasto toteavat:
– Tämä lisäys ei toki riitä kompensoimaan kahdeksan vuoden aikana tehtyjä leikkauksia, mutta lisäraha tulee todella tarpeeseen, kun ottaa vielä huomioon yliopistojen jatkuvasti lisääntyvät tehtävät.
Viime hallituskaudella keskusteltiin muun muassa jatkuvasta oppimisesta, joka aiottiin sälyttää yliopistojen harteille ilman merkittävää lisäresurssia. Nyt hallitusohjelmaan on kirjattu, että jatkuvan oppimisen uudistus toteutetaan kolmikantaisena yhteistyönä yhdessä korkeakoulujen kanssa.
Lisäksi hallitusohjelmassa luvataan arvioida yliopistojen autonomian tila ja sen suhde perustuslain vaatimuksiin eri hallintomuotoisten yliopistojen sisällä. Tämä liittyy erityisesti Tampereen uuteen yliopistoon ja kiistaan siitä, miten yliopistolakia sovelletaan säätiöyliopistoissa. Tampereen kiista johti muun muassa siihen, että konsistorin puheenjohtajan valinnasta jätettiin valitus hallinto-oikeuteen, ja johtosäännöstä valitettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies totesi lausunnossaan, ettei hänellä ollut oikeudellisia perusteita puuttua yliopiston hallituksen menettelyyn, mutta tulisi selvittää pitäisikö yliopistolakia täsmentää. Saattaa siis olla, että yliopistolaki avataan tämän hallituskauden aikana.
Eräs tervetullut kirjaus hallitusohjelmassa koskee ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita, joiden maahan jäämistä luvataan parantaa. Lisäksi opiskelijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi.
Reilu vuosi sitten kohistiin SDP:n esittämästä verouudistuksesta, jonka mukaan osinkoveroista vapautetuille yhteisöille asetettaisiin 5 prosentin lähdevero. Tämä koskisi muiden muassa kotimaisia eläke-, ja sijoitusrahastoja sekä säätiöitä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä. Hallitusohjelmassa luvataan nyt selvittää tätä. Toteutuessaan verouudistus mm. vähentäisi säätiöiden mahdollisuuksia rahoittaa tiedettä. Hallitusohjelmaan on kuitenkin nyt kirjattu, ettei mahdollinen veromuutos laske esim. tieteen rahoituksen kokonaistasoa. Eli joko verot kompensoidaan säätiöille tai sitten väitetään, että muualle ohjatut rahoituksen lisäykset nollaavat verouudistuksen vaikutukset.
Voidaan kenties arvioida, että varovaiseen optimismiin on aihetta. Ei tilanne ainakaan näytä synkkenevän ja monia yliopistoyhteisön ennen vaaleja julkilausumia tavoitteita on kirjattu hallitusohjelmaan. Nähtäväksi kuitenkin jää esimerkiksi miten yliopistojen kansainvälisessä vertailussa erittäin tulospainotteinen rahoitusmalli konkreettisesti kehittyy ja parantaako hallitus itsensätyöllistäjien asemaa (ml. apurahatutkijat). Jälkimmäistä luvataan selvittää. Toivottavasti tiedeministeri näkee leikkausten vaikutukset ja asettuu rohkeasti puolustamaan yliopistojen asemaa ja rahoitusta, vaikka OKM:ssä tämä linja olisikin hukassa (esim. kansliapäällikkö Lehikoinen ei tuomitse menneitä leikkauksia).
Kaukana kajastaa valo, mutta kenties muutama juhannustaika on silti paikallaan hyvää tulevaisuuttaa varmistamaan. Hyvää juhannusta!
Tommi Kokkonen
puheenjohtaja, HYT