Tässä vaiheessa vuotta on latteaa todeta, että elämme poikkeuksillisia aikoja. Mutta: elämme poikkeuksellisia aikoja. Päättymättömät Zoom- ja Teams-kokoukset sulattavat aivot, mutta toivottavasti vapaa-ajan ja työn yhdistäminen on harjoituksen myötä jo parantunut. Rajoitukset ovat hiljentäneet lentokentät, ravintolat ja monet työpaikat. Järjestöissäkin on jouduttu perumaan monia tapahtumia ja pohtimaan uusia toimintatapoja sekä keinoja tavoittaa jäsenet ja tukea heitä. HYTin perinteiset keskustelu- ja infotilaisuudetkin ovat peruuntuneet tältä vuodelta, ja hallitus on kokoontunut etänä. Koronasta huolimatta yliopistossa ja järjestöissä tapahtuu ja olemme pyrkineet olemaan aktiivisia ja valvomaan sekä edistämään jäsenistömme etuja.
Olen erityisen iloinen siitä, että perustimme HYTiin apurahatutkijoiden työryhmän, jonka tarkoituksena on tarttua prekaarissa asemassa olevien akateemisten työläisten ongelmiin. Lyhyiden rahoituspätkien ja epävarmuuden lisäksi apurahatutkijoita ei yliopistossa toisinaan kohdella yliopistoyhteisön jäseninä. Työryhmään otetaan jäseniä, joten jos järjestötoiminta ja edunvalvonta kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä. Apurahatutkijoiden asema on ollutkin viime päivinä esillä, kun HYTin aktiivi Tommi Mäklinin mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin sanomissa. Kirjoitus tarttui ajankohtaiseen asiaan: apurahatutkijat joutuvat maksamaan yliopistokorvausta, vaikka eivät voi käyttää työhuonettaan. Asiaa on sittemmin luvattu pohtia mm. rehtorin asettamassa apurahatutkijoiden asemaa selvittävässä työryhmässä, jota vetää vararehtori Paula Eerola.
HYn hallitus teki elokuussa päätöksen yliopistonlehtorien uramallia koskien. Yliopistonlehtorien uralla ongelmiksi on koettu mm. uralla etenemisen vaikeus. Yliopistonlehtorien opetusmäärät jättävät usein vähän aikaa tutkimukselle, jossa meritoituminen on taas tärkeää haettaessa professuureja. Tenure track on myös koettu ohituskaistaksi, jonka virtaan jo hyvinkin meritoituneilla yliopistonlehtoreilla on vaikeuksia päästä. Uramallia valmistelemaan asetettiin viime vuonna työryhmä. Työryhmässä valmistelluissa alustavassa ehdotuksessa oli monia epäkohtia, ja se sai lähes täystyrmäyksen viime syksynä järjestetyssä avoimessa keskustelutilaisuudessa. Työryhmän yliopistonlehtorit jättivät työryhmän esityksestä eriävän mielipiteen. Esitykseen tehtiinkin hallituksessa muutosesitysten jälkeen pieniä muutoksia. Yliopistonlehtoreilla tulee jatkossa olemaan mahdollisuus edetä arvioinnin ja kutsumenettelyn kautta professoreiksi kehityskeskustelun, tiedekunnan rekrytointielimen, rehtorin ja dekaanin puoltojen jälkeen. HYn hallituksen jäsen Jukka Kekkonen on avannut prosessia kirjoituksessaan. Aiemmin tänä vuonna yliopistolaiset aktivoituivat Urapolku-blogissa avaamaan akateemisen uran kipupisteitä. Itse olen sitä mieltä, että uriin liittyvät ongelmat eivät laastariratkaisuilla parane vaan systeemiä pitäisi remontoida hieman perusteellisemmin; mutta tämän ruotiminen vaatisi jo oman kirjoituksensa.
Yle uutisoi taannoin Times Higher Educationin yliopistorankingista, jossa Helsingin yliopisto pääsi sadan parhaan joukkoon sijalle 98. Vuoden 2016 huippusijoituksesta (76.) on tultu alaspäin. Eri asia sitten on mistä tämä kertoo. Huipulle kuulemma pitäisi kuitenkin päästä. Arvioinnin ulkoistaminen ja rankingien tuijottaminen tyhmentää tiedepoliittista keskustelua. Onhan toki helpompaa siteerata yhtä lukua ja riippuen agendasta päättää onko se liian suuri vai onko aihetta iloon.
Toivotan kaikille hyvää lukuvuoden alkua!
Tommi Kokkonen
puheenjohtaja