Kannanotto
Helsingin yliopisto otti osana syksyn 2024 väitöskirjatutkijoiden rekrytointiprosessia käyttöön hakijoiden osaamisen arviointitestit. Testit hankittiin AON:lta, joka on rekrytointiin liittyviä arviointipalveluja myyvä ja kehittävä yksityinen kansainvälinen yritys. AON:n testien käyttö on erittäin kiistanalaista, koska: 1) testien validiteetti ja relevanssi on kyseenalainen, 2) rekrytointiprosessin osien ulkoistaminen on ongelmallista, 3) rekrytointiprosessi ei ole ollut läpinäkyvä ja 4) testien käytössä on riski vähemmistöjen syrjinnälle. AON:n testien käyttö on herättänyt laajaa keskustelua Helsingin yliopistossa. Helsingin yliopiston tieteentekijät ry kehottaa yliopistoa suhtautumaan vakavasti akateemisen yhteisön esittämiin huoliin ja vastustaa pätevyys- ja persoonallisuustestien käyttöä rekrytointiprosesseissa.
Toiminnassaan Helsingin yliopisto on sitoutunut vastuullisen tutkijanarvioinnin kansalliseen suositukseen [1], jonka yleisiä periaatteita ovat läpinäkyvyys, integriteetti, tasapuolisuus, pätevyys ja monimuotoisuus [2]. Katsomme, että AON:n testien tai muiden vastaavien testien käyttö rekrytointiprosesseissa on vastoin tätä suositusta vastuullisesta tutkijanarvioinnista.
Ensinnäkin tällaisten testien avoimuus on kyseenalainen, koska kaupallisten yritysten kehittämät testit on yleensä suojattu liikesalaisuuksina. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkailla on vain vähän tietoa testien sisäisestä toiminnasta.
Toiseksi, mitä tulee validiteettiin, kaupallisista testeistä ei yleensä ole saatavilla riippumattomia tutkimuksia, jotka osoittaisivat, että testit todella mittaavat sitä, mitä niiden väitetään mittaavan. Testien ennustevoimaa väitöskirjatutkimuksen menestyksekkäälle suorittamiselle kaikilla akateemisilla aloilla ei myöskään ole tietääksemme osoitettu. Käsityksemme mukaan nämä seikat pätevät myös AON:n testeihin, mikä kyseenalaistaa niiden pätevyyden ja soveltuvuuden väitöskirjatutkijoiden arviointiin.
Kolmanneksi, soveltuvuustestien käytöstä aiheutuu mahdollinen riski vähemmistöjen, kuten neurokirjolla olevien ihmisten, syrjimisestä. AON:n henkilöstöarviointiin liittyen Yhdysvalloissa The American Civil Liberties Union -järjestö (ACLU) on hiljattain vedonnut liittovaltion kilpailuviranomaiseen (Federal Trade Commission) argumentoiden, että yrityksen tuotteet syrjivät arvioitavia vammaisuuden, terveydentilan ja etnisen taustan perusteella. ACLU mainitsi myös erityisesti ADEPT-15-testin, jota myös Helsingin yliopisto käytti. Useat muut yritykset myyvät myös testeihin valmistavaa valmennusta, jonka vetoomuksen mukaan oletetaan johtavan parempaan suoritukseen AON:n testeissä [3, 4]. Jos tällainen valmennus todella auttaa, siitä aiheutuu myös syrjintäriski, sillä valmennus luo epäreilun edun hakijoille, joilla on varaa maksaa siitä. [5]
Neljänneksi, kaupallisen toimijan tarjoamien testien käyttö ulkoistaa osan valintaprosessista, mikä on ongelmallista yliopistoyhteisön kehityksen kannalta. Ylipäänsä kompetenssi- ja persoonallisuustestit eivät arvioi hakijan aiempaa tietämystä tutkimusalasta (näitä arvioidaan tutkimussuunnitelman ja aiempien akateemisten ansioiden perusteella), mikä on katsoaksemme olennaisempaa tohtoriopintojen onnistumisen kannalta kuin suora kognitiivisten kykyjen mittaaminen. Lisäksi akateemisessa maailmassa hyödyllisiä eivät ole vain tietyt taidot ja persoonallisuudet – monimuotoisuus hyödyttää yliopistoa, akateemista yhteisöä ja tiedettä. Testien käyttö palkkapaikkojen arviointikeinona ohittaen tohtoriohjelmien, ohjaajien tai neuvonantajien arvioinnit on lisäksi luonut yliopistoyhteisöön epäluottamuksen ilmapiirin. Jos ulkopuolista arviointia käytetään, prosessia ei pidä ulkoistaa black-box -testaamiselle vaan noudattaa eurooppalaisia [6] ja kansallisia [2] suosituksia tutkijanarvioinnista.
Rekrytointiprosessiin ja siihen liittyvään viestintään liittyy myös epäselvyyttä. Yliopisto ilmoitti hakijoille, että AON:n testi muodostaisi 20 prosenttia arvioinnista, mikä toistettiin Flammassa marraskuussa julkaistussa viestissä. Acatiimissa (4/2024) tohtoripilottiin liittyen kuitenkin todettiin, että pilotin yhteydessä teetetyn testin tuloksia ei kuitenkaan lopulta käytetty hakijoiden arvioinnissa [7]. Näin ollen Helsingin yliopisto on antanut näiden testien käytöstä epäselvää tietoa, mikä on saattanut johtaa hakijoita harhaan.
Kaikista edellä mainituista syistä johtuen Helsingin yliopiston tieteentekijät vastustaa kompetenssi- ja persoonallisuustestien käyttöä väitöskirjatutkijoiden arvioinnissa. Ymmärrämme, että hakijoiden suuri määrä aiheuttaa haasteita hakemusten arvioinnin aikataululle ja että rekrytointiprosesseja on kehitettävä. Ottaen kuitenkin huomioon laajan kritiikin ja yhteisymmärryksen puuttumisen kehotamme tohtorikoulua keskeyttämään näiden tai vastaavien testien käytön hakijoiden arvioinnissa ja välttämään tulevaisuudessa vastaavia yksipuolisia päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa yliopiston arvojen kanssa. Kannustamme myös vastuuhenkilöitä käymään avointa vuoropuhelua erityisesti väitöskirjatutkijoiden ohjaukseen ja koulutukseen osallistuvien henkilöiden sekä henkilöstön edustajien kanssa rekrytointiprosessien kehittämiseksi yhdessä.
Helsingin yliopiston tieteentekijät ry:n puolesta
Olli-Pekka Kasurinen
Puheenjohtaja
[1] https://www.helsinki.fi/en/research/research-integrity/responsible-evaluation-researcher
[2] https://avointiede.fi/sites/default/files/2020-03/responsible-evalution.pdf
[3] https://www.aclu.org/documents/aclu-complaint-to-the-ftc-regarding-aon-consulting-inc
[4] https://www.assessmentday.com/aon.htm
[5] https://www.jobtestprep.co.uk/aon-assessment
[6] https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-15135-2023-ADD-1/en/pdf
[7] https://acatiimi.fi/2024/09/19/saako-tohtorikoulut