INA piti perinteisen kevätseminaarinsa kevätkokouksen yhteydessä Kuopiossa, Itä-Suomen yliopiston Snellmania-rakennuksessa sopivasti J. V. Snellmanin päivänä 12.5.2023. Seminaari keräsi paikalle vähän toistakymmentä osallistujaa, etäosallistujia oli nelisenkymmentä. Seminaarin aiheena oli Kirjaston asiantuntemus opetuksen ja tutkimuksen resurssina.
Tilaisuutta isännöivän Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja Ari Muhonen avasi tilaisuuden tervehdyssanoilla. Ari on toiminut kirjastokentällä yli 30 vuotta, ja puhui yliopistokirjastotyön muutoksesta tänä aikana. Viime aikoina työntekijöiden määrä on vähentynyt, mutta tarve on painottunut enemmän asiantuntijoihin, joten palkkakulut eivät ole vähentyneet. Erityisesti avoimen tieteen alueelle on palkattu tohtoreita. Asiantuntijatyön lisääntyminen on tarkoittanut myös muutoksia johtamisessa, sillä asiantuntijaa ei voi johtaa käskyttämällä.
Avoimen tieteen kehitys on muuttanut Arin mukaan kirjaston toimintaa eniten. Avoimen tieteen edistämisessä kirjasto on avainroolissa. Ari muotoili hienosti myös kirjaston tehtävän: kirjaston tehtävä on kerätä aineistoa, järjestää sitä, saattaa saataville ja auttaa asiakkaita sen löytämisessä.
Kirjaston asiantuntemus jatkuvan oppimisen resurssina
Seuraavaksi esityksen piti Tero Karjalainen. Tero on sekä Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja että Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen keskuksen johtaja. Tero vaihteli näitä hattuja esityksessään tilanteiden mukaan. Tero kertoi liiton kuulumisista ja puhui sen jälkeen jatkuvasta oppimisesta.
Jatkuvan oppimisen palvelujen tarve on huutava. Tähän liittyvät numerot ovat pökerryttäviä: puoli miljoonaa työikäistä tarvitsee osaamisen kehittämistä pysyäkseen mukana työelämässä. Teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa. Marinin hallituksen hallitusohjelmassa oli nostaa korkeakoulutettujen osuus nuorista 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. On selvää, että pelkällä perustutkintokoulutuksella näihin tavoitteisiin ei päästä.
Uudet jatkuvan oppimisen sisällöt tulisi saada tarjolle etupäässä digitaaliseen ympäristöön. Korkeakouluilla on tähän liittyvä Digivisio 2030 -hanke. Avoimen oppimisen kysymykset tulevat jatkossa haastamaan myös kirjastoa. Tähän liittyvien oppimateriaalien tulisi painottua avoimien aineistojen käyttöön, sillä lisensoitujen aineistojen sopimuksia ei luultavasti ole varaa laajentaa esim. laajamittaiseen MOOC-käyttöön. Opettajat tarvitsevat näiden materiaalien tuottamiseen kirjaston tukea. Myös kansallisia ratkaisuja tarvitaan, sillä verkko-oppimisen ja verkko-oppimateriaalien osalta opettajien työnkuvassa, tekijönoikeuksissa ja lainsäädännössä on vielä tekemistä.
Yhdessä opiskelijan ja tutkijan tukena
Sosiaali- ja terveystieteiden tiedonhallinnan professori Ulla-Mari Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta oli seuraavaksi puhumassa opettajien ja kirjaston yhteistyöstä alansa kurssien järjestämisessä. Kuten jo nimestäkin voi päätellä, heidän alansa yhteys kirjastomaailmaan on hyvin tiivis. Itä-Suomen yliopiston kirjaston Maarit Putous on ollut heidän kirjastolinkkinsä jo 20 vuoden ajan. Ulla-Mari ja Maarit kertoivat järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen kurssista, jota ovat järjestäneet yhdessä jo vuosien ajan. Tämän alan kursseilla mentiin hyvin syvälle järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen menetelmiin ja siihen liittyviin aineiston arviointitekniikoihin. Opiskelijoilta oli tullut kiittävää palautetta yhteistyöstä kirjaston kanssa.
Nukuttaako? Uni jaksamisen supervoimana
Viimeisenä psykologi Aino Kohtala Terveystalosta oli puhumassa unen merkityksestä ihmisen työssä ja yleisessä jaksamisessa. Nykyajan vallitseva uniongelma vaikutti olevan se, että ei malteta mennä nukkumaan, sillä olisi niin paljon kaikkea muuta kiinnostavaa. Aino puhui tutkimustuloksista unen terveysvaikutuksista ja uniongelmien syistä.
Malja keväälle
Lopuksi nostettiin malja keväälle ja nautittiin herkullisista tarjoiluista, mistä useimmat vieraspaikkakuntalaiset lähtivät melko ripeästi kohti rautatieasemaa ja kello viiden junaa etelää kohti.
Erkki Nurmi
tietoasiantuntija
Taideyliopiston kirjasto