Jytte on valinnut toiminnassaan vuoden 2022 teemaksi ilmaston ja kestävyyden, ja tänä vuonna näitä aiheita käsitellään myös Jytten blogissa. Ensimmäisessä kirjoituksessa hallituksen jäsen Heli Niskanen esittäytyi ja kertoi siitä, miksi juuri ilmastoaihe houkutteli hänet takaisin Jytten hallitukseen. Tämä toinen blogikirjoitus käsittelee JYU:n ilmasto-, kestävyys- ja vastuullisuustyötä ja sitä varten on jututettu JYU:n kestävyys- ja vastuullisuusasiantuntija Ulla Helimoa. Blogisarja jatkuu syksyllä 2022.
JYU:n uusi ympäristöohjelma tulee
Merkittävin ajankohtainen asia JYU:n ilmasto-, kestävyys- ja vastuullisuustyössä on uuden ympäristöohjelman hyväksyminen JYU:n hallituksen kokouksessa aivan vastikään, 10.6.2022. JYU:n edellinen ympäristöohjelma on ollut voimassa vuosina 2016–2020, joten olemme olleet jo reilun vuoden ilman ajantasaista ohjelmaa. Uudessa ympäristöohjelmassa 2022–2030 esitetään ”konkreettisia toimenpiteitä ilmasto- ja luontohaittojen vähentämiseksi” (lainaus täältä). Ympäristöohjelma tulee vaikuttamaan jokaisen Jyväskylän yliopistoyhteisön jäseneen, sillä tutkimusta, opetusta, työntekoa, opiskelua ja muuta toimintaa tullaan tarkastelemaan ilmasto- ja kestävyysnäkökulmasta sekä hiilineutraaliuden ja luontopositiivisuuden saavuttamistavoitteesta käsin.
Vieraillessaan Jytten ilmasto- ja ympäristötyöryhmän tapaamisessa 3.5.2022 JYU:n kestävyys- ja vastuullisuusasiantuntija Ulla Helimo kertoi, että uuden ohjelman työstäminen on kestänyt pitkään, koska se on kunnianhimoinen ja työn perustaksi tehtiin ensin laskelmat JYU:n ilmasto- ja luontohaitoista. Ohjelma ei käsittele pelkästään näiden haittojen vähentämistä ja kompensoimista, vaan myös sitä, miten JYU voi olla edelläkävijä kestävyys- ja vastuullisuusasioissa antamansa opetuksen ja tekemänsä tutkimuksen kautta.
Tätä kirjoittaessani uutta ympäristöohjelmaa ei ole vielä julkaistu JYU:n verkkosivuilla, ja siten yksityiskohtaista tietoa sen sisällöstä ei vielä ole. Helimon toukokuisen luonnehdinnan perusteella pidimme suunnitelmaa kuitenkin oikeansuuntaisena Jytten ilmasto- ja ympäristöryhmässä, ja totesimme sen kuulostavan varsin laajalta. Ehdottoman myönteistä on myös se, että suunnitelluista toimenpiteistä sekä niiden toteuttamismahdollisuuksista on ohjelman laatimisvaiheessa neuvoteltu eri tahojen kanssa. Ohjelmaluonnosta on myös jo käsitelty monissa työryhmissä ja toimielimissä. Esimerkiksi JYU:n kollegio on kiitellyt ohjelmaluonnosta kattavaksi ja perusteelliseksi.
Mitä tapahtuu työarjelle uuden ympäristöohjelman myötä?
Mutta muuttaako uusi ohjelma sitten mitään JYU:ssä työsuhteessa tai apurahalla työskentelevien jytteläisten näkökulmasta? Helimon mukaan muutoksia työn arkeen tulee esimerkiksi koskien työhön sisältyvää kuluttamista ja liikkumista. Suunnitteilla on myös henkilöstökoulutusta, esimerkiksi vastuullisuuskoulutusta, jotta omaa työtä voisi toteuttaa kestävämmin ja vastuullisemmin.
Helimo kuitenkin kannattaa systeemistä muutosta eli sitä, että muutokset syntyvät rakenteissa ja tulevat ylhäältä sen sijaan, että kukin yksittäinen työntekijä joutuisi ottamaan asian ratkaistavakseen omalla kohdallaan. Jytten ilmasto- ja ympäristötyöryhmä on tässä samanmielinen Helimon näkemyksen kanssa. Vaikka jokainen meistä on vastuussa valinnoistaan esimerkiksi ruoan ja työmatkaliikkumisen osalta, tulee JYU:n toteuttaa tavoitteitaan edistäviä toimenpiteitä organisaationa ja yksikkötasolla. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että JYU koettaa edistää muutoksia vaikkapa opiskelija- ja henkilöstöruokaloiden ruokatarjontaan.
Helimo myös arvelee, että ympäristöohjelman toteuttaminen kytkettäneen toiminnanohjaukseen siten, että kunkin yksikön pitää jatkossa kertoa, mitä ne tulevat tekemään ympäristöohjelman toteuttamiseksi oman toimintansa osalta. Tällä hetkellä yksiköiden toiminnasta syntyvien päästöjen määrän ja lähteiden välillä on selkeitä eroja. JYU Wisdomin tutkijoiden tekemästä Sustainability for JYU: Jyväskylän yliopiston ilmasto- ja luontohaitat 2020 -raportista voi esimerkiksi todeta, että matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnalla hankinnoista syntyvä päästömäärä oli vuonna 2020 muita yksikköjä selvästi suurempi (s. 12). Toisaalta henkilöä kohden suhteutettuna yliopistopalveluiden ja erillislaitosten osuus on selkeästi vielä suurempi, koska näillä yksiköillä ei ole tutkinto-opiskelijoita (s. 13). Kauppakorkeakoululla ja informaatioteknologian tiedekunnalla olivat taas suurimmat henkilöstömäärään suhteutetut työmatkapäästöt (s. 16–17). Helimon mukaan jatkossa kukin yksikkö saa tiedot oman toimintansa päästöistä, jotta toimenpidesuunnitelmat voidaan tehdä faktoihin perustuen. Kukin yksikkö tullee siis suunnittelemaan päästönvähennystoimenpiteitä sekä oman toimintaprofiilinsa että päästöprofiilinsa perusteella.
Valita, kiitä ja vaikuta!
Mitä yksittäinen jytteläinen voi sitten tehdä näiden asioiden eteen? Helimon mukaan aina kannattaa antaa palautetta, niin kiitosta kuin kritiikkiäkin. Hänen kokemuksensa on se, että palautetta ei anneta tarpeeksi. Tämä on onneksi seikka, johon jokainen jytteläinen voi vaikuttaa varsin helposti. Valita ja kiitä! Eikö ruokaloista löydy houkuttelevia kasvis- tai vegaaniruokavaihtoehtoja? Laita palautetta verkkosivujen kautta tai mainitse asiasta kassalla. Onko JYU tehnyt mielestäsi jonkin hyvän teon ilmasto- ja ympäristöasioiden eteen? Kiitä johtajia. Mitä enemmän palautetta eri tahoille tulee, sitä enemmän tulee herätettä ajatteluun ja muutokseen.
Jytten ilmasto- ja ympäristötyöryhmää kiinnostaa tietenkin myös se, mitä Jytte voisi tehdä näiden asioiden eteen. Helimon mukaan hyvä keino voisi olla kehittämisryhmien kautta vaikuttaminen. Ryhmille voi lähettää aloitteita ja ehdotuksia, jotka voivat ryhmien kautta muuttua parhaimmillaan toteutuvaksi toiminnaksi JYU:ssa.
JYU:ssa toimii ensinnäkin kampuksen kehittämisryhmä, jonka yhtenä tehtävänä on kestävän kehityksen edistäminen. Alkuvuonna 2022 kampuksen kehittämisryhmän toiminnassa oli pitkä tauko, kun ryhmä toimikausi oli päättynyt vuoden 2021 loppuun eikä ryhmän toiminnan jatkosta ollut tietoa JYU:n sivuilla. Jytten ilmasto- ja ympäristötyöryhmän mielestä oli hälyttävää, että näinkin olennaiseen toimintaan keskittyvän kehittämisryhmän toiminta oli ollut tauolla ja epäselvässä tilassa jo useita kuukausia. Onneksi toukokuussa, tämä blogitekstin laatimisen aikana, tuli kuitenkin tieto kampuksen kehittämisryhmän uudesta kokoonpanosta toimikaudelle 16.5.2022–31.12.2024.
JYU:n kampuksen kehittämisryhmässä JUKOa edustaa yliopistonopettaja Jaana Toomar. Jytten hallitus on sopinut Jaanan kanssa, että hän ottaa yhteyttä hallitukseen aina kun ryhmän kokouksen asialista saapuu, jotta myös Jytten kommentit ja ajatukset päätyvät keskusteluun. Tavoitteena on aktiivinen vuorovaikutus ja keskusteluyhteys, jotta Jyttenkin tavoitteet tulevat huomioiduiksi.
Toinen ilmasto- ja ympäristötyön kannalta olennainen kehittämisryhmä on osaava, luova ja hyvinvoiva yliopistoyhteisö -ryhmä, jossa mietitään mm. henkilöstöetuuksia. Tässä ryhmässä voitaisiin pohtia myös esimerkiksi sitä, kannustaisiko työmatkojen kulkemista polkupyörällä tai jalan, jos 2 tunnin työaikaliikunnan saisikin käyttää työmatkoihin. Ryhmässä pohdittaviin asioihin voisi kuulua myös se, pitäisikö henkilöstölle olla tarjolla joukkoliikenne-etuuksia sen sijaan, että tarjotaan mahdollisuus ilmaiseen pysäköintilupaan jopa kolmelle ajoneuvolle, kuten nyt. Tässä ryhmässä yhtenä jäsenenä on Jytten hallituksessakin istuva tutkimuskoordinaattori Matti Leppäniemi, joten informaatio kehittämisryhmän ja Jytten hallituksen välillä kulkee sujuvasti. Jos jytteläisillä on ideoita tai ajatuksia, joita tämä kehittämisryhmä voisi käsitellä, yhteyttä voi ottaa vaikkapa suoraan Mattiin.
Ratkaisemattomia kysymyksiäkin vielä on
Helimon kertoman perusteella JYU:n ilmasto-, ympäristö- ja kestävyystoiminta näyttää etenevän Jytten toivomaan suuntaan. Ympäristöohjelma ei tietenkään yksin riitä, elleivät siihen kirjatut asiat konkretisoidu aidoksi toiminnaksi, ja tässä on suuri vastuu yksiköiden johdoilla. Helimo on luvannut tulla yksiköiden tilaisuuksiin puhumaan ja keskustelemaan esimerkiksi ympäristöohjelmasta ja siitä, miten yksiköiden toimintaa voisi kehittää, joten tässä jälleen vinkki kaikille jytteläisille: pyydä yksikkösi johtoa laittamaan kutsu Ullalle. Lisäksi jokaisen jytteläisen kannattaa muistaa se, että henkilöstön ääntä tarvitaan niin ympäristöohjelman toteuttamisen kuin muiden tuloillaan olevien suunnitelmien, kuten JYU:n tilastrategian, osalta.
Kaikki asiat eivät toisaalta ole selviä ympäristöohjelmassakaan. Yksi suuri ja vielä ratkaisematon kysymys on päästöjen kompensaatio. JYU:n yksi tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa sitä, että JYU:n pitäisi tuottaa korkeintaan sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin sitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Koska JYU:n toiminnasta syntyy väistämättä jonkin verran päästöjä, on hiilineutraaliuden toteutumiseksi pakko ryhtyä kompensaatioon eli päästöjen vähentämiseen jossain muualla. Helimon mukaan epäselvää on kuitenkin se, millä varoin JYU voi kustantaa kompensaation, ja toisaalta se, mitkä tulevat olemaan kompensaation tavat. Tämä ongelma koskee kaikkia Suomen yliopistoja, ei ainoastaan Jyväskylän yliopistoa. Samalla yliopistot keskustelevat yhdessä siitä, mitkä toiminnot ja niistä syntyvät päästöt pitää kompensoida, eli mikä on kompensaatiovastuun laajuus. Tähänkin on olemassa erilaisia näkemyksiä yliopistojen välillä. Selvää kuitenkin on, että kompensaatio on väistämätöntä, että se tulee vaikuttamaan JYU:n budjettiin, ja että asiasta tulee syntymään keskustelua.
Ympäristöohjelma on kartta planetaariseen hyvinvointiin, joka tarkoittaa tilaa, ”jossa maapallon fysikaalisten ja ekologisten järjestelmien toimivuus säilyy niin, että elävien olentojen, ihminen mukaan lukien, on mahdollista täyttää tarpeitaan ja selviytyä tulevaisuuteen” (JYU:n tutkimuskoordinaattori Mikael Puurtisen siteeraus täältä). Matka on vasta alussa. JYU tarvitsee henkilöstöä toimenpiteiden toteutumiseen, joten on tärkeää, että äänemme kuuluu.
Heli Niskanen,
suunnittelija (Koulutuspalvelut)