Voimassaolevat säännöt: 22.4.2021

 

Nimi ja kotipaikka

1 § Yhdistyksen nimi on Lapin tieteentekijät ja sen kotipaikka on Rovaniemen kaupunki.

 

Tarkoitus ja toiminnan laatu

2§ Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Lapin korkeakoulukonsernissa tai Lapin maakunnassa tutkimus-, opetus- ja tietohuoltotyötä harjoittavien, hallintohenkilökunnan, muissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien sekä yhdistyksen muiden jäsenten yhdyssiteenä. Tarkoituksena on valvoa jäsenten oikeudellisia, sosiaalisia ja palkkauksellisia etuja sekä tukea heidän edistymispyrkimyksiään eri tehtävissä.

Tässä tarkoituksessa yhdistys

1. valvoo jäsenistöään koskevien työ- ja virkaehtosopimusten toteutumista
2. järjestää kokouksia, neuvottelu-, tiedotus- ja esitelmätilaisuuksia
3. harjoittaa julkaisutoimintaa
4. antaa lausuntoja, tekee esityksiä ja aloitteita sekä käy neuvotteluja
5. ylläpitää tarpeelliseksi katsottuja yhteyksiä yliopistojen ja korkeakoulujen eri elimiin
6. jakaa apurahoja, ei kuitenkaan jäsenilleen kuin poikkeustapauksissa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä ottaa vastaan apurahoja sekä hankkia ja hallita kiinteää tai irtainta omaisuutta.

Yhdistys voi liittyä jäseneksi sellaisiin keskusjärjestöihin, jotka toimivat tässä pykälässä määriteltyjen yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi.

Yhdistyksen viestinnässä toimitaan pääasiassa sähköisesti ja kokouskutsut lähetetään jäsenille sähköpostilla tai muuten kirjallisesti sähköisesti. Yhdistyksen kokoukseen voi hallituksen niin päättäessä osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

 

Jäsenyys

3§ Yhdistykseen voivat liittyä varsinaisiksi jäseniksi Lapin korkeakoulukonsernissa tai Lapin maakunnassa toimivat 2§:ssä mainitut henkilöt. Saavutetut jäsenedut säilyvät, vaikka jäsen siirtyisi Lapin korkeakoulukonsernin tai Lapin maakunnan ulkopuolelle.

Yhdistykseen voi liittyä opiskelijajäseneksi perustutkintoa Lapin korkeakoulukonsernissa suorittava opiskelija. Opiskelijajäsen voi osallistua täysivaltaisena yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksen jäsen voi eläkkeelle siirtymisensä jälkeen jatkaa yhdistyksen eläkeläisjäsenenä.

Yhdistyksellä voi olla myös kannatus- ja kunniajäseniä, mutta he eivät voi olla yhdistyksen täysivaltaisia jäseniä.

 

4 § Hakemus yhdistyksen jäseneksi toimitetaan sähköisesti Tieteentekijöitten liittoon. Yhdistyksen hallitus hyväksyy ja erottaa jäsenet.

 

5§ Yhdistyksen varsinaisen jäsenen on maksettava yhdistyksen vuosikokouksen päättämä jäsenmaksu. Jäsenmaksu on suomalaisessa työsuhteessa päätyönantajan maksamista palkoista ja palkkioista perittävä %perusteinen maksu tai yksikkömaksu. Apurahakaudella olevien tutkijoiden, äitiys-, isyys-, vanhempainvapaalla olevien (palkaton aika), hoito-, vuorottelu- tai opintovapaalla olevien, työttömien, varusmies- tai siviilipalvelua suorittavien, opiskelijaja eläkeläisjäsenten, ulkomailla olevien jäsenten (ei koske lähetettyä työntekijää), yrittäjien ja itsensätyöllistäjien tai muiden vastaavista syistä palkattomalla virka- tai toimivapaalla olevien sekä kunnia- ja kannatusjäsenten on maksettava yhdistyksen vuosikokouksen päättämä jäsenmaksu, joka voi olla eri suuruinen edellä mainituille ryhmille.

 

6§ Kun jäsen on päättänyt erota yhdistyksen jäsenyydestä, hänen tulee ilmoittaa päätöksestään kirjallisesti yhdistykselle.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on laiminlyönyt jäsenmaksun maksamisen puolen vuoden ajan ilman pätevää syytä.

 

Toimielimet

 

7§ Yhdistyksen kokous on yhdistyksen päättävä elin. Hallitus on yhdistyksen toimeenpaneva elin. Hallitus voi ottaa harkintansa mukaan toimihenkilöitä ja maksaa heille palkkaa tai palkkiota sen mukaan, kuin talousarviossa tähän tarkoitukseen on osoitettu varoja.

 

Yhdistyksen kokoukset

 

8§ Varsinaisia kokouksia ovat vuosi- ja syyskokous.

Vuosikokouksessa, joka pidetään maalis-huhtikuussa, käsitellään seuraavat asiat:

1. Esitetään hallituksen laatima toimintakertomus.
2. Esitetään tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto.
3. Vahvistetaan tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus tilivelvollisille tai päätetään niistä toimenpiteistä, joihin tilinpäätös antaa aihetta.

4. Päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

 

Syyskokouksessa, joka pidetään marras-joulukuussa, käsitellään seuraavat asiat:

1. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.
2. Hyväksytään seuraavan vuoden talousarvio ja siinä yhteydessä päätetään jäsenmaksujen suuruudesta ja kantotavasta.
3. Valitaan seuraavaksi toimintakaudeksi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi.
4. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet (5-8) ja heille varajäsenet (2-3)
5. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö.
6. Valitaan yhdistyksen edustajat ja heille tarpeellinen määrä varajäseniä muihin kokouksiin ja toimielimiin, joihin yhdistyksellä on edustusoikeus.
7. Päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

 

9§ Yhdistyksen kokous on vuosikokouksen lisäksi kutsuttava koolle määrätyn asian käsittelemistä varten, jos hallitus pitää sitä tarpeellisena tai vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sen koollekutsumista hallitukselta kirjallisesti vaatii.

Yhdistyksen kokouksista on ilmoitettava jäsenille kirjallisesti vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta.

 

10§ Yhdistyksen kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä, opiskelijajäsenellä sekä eläkeläis-, kunnia- ja kannatusjäsenellä on puhevalta ja äänestyksessä ja vaaleissa yksi ääni. Äänestys on avoin, jollei suljettua äänestystä pyydetä. Äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen enemmistö paitsi 14§ mainituissa tapauksissa. Äänten mennessä tasan ratkaisee avoimessa äänestyksessä kokouksen puheenjohtajan ääni, suljetuissa äänestyksissä ja vaaleissa arpa.

Jäsen ei saa yhdistyksen kokouksessa äänestää eikä tehdä päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.

Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, toiminnantarkastuskertomuksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.

Mitä 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden esteellisyydestä on säädetty, koskee myös heidän asiamiestään tai edustajaansa.

 

Hallitus

 

11 § Yhdistyksen toimeenpaneva elin on kalenterivuodeksi kerrallaan valittava hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja viidestä kahdeksaan (5-8) jäsentä sekä kahdesta kolmeen (2-3) varajäsentä. Hallituksen jäsenen tulee olla yhdistyksen jäsen. Toimintavuotensa alussa hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, jäsensihteerin ja rahastonhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus päättää toimintavuotensa ensimmäisessä kokouksessa millä periaatteella varajäsenet kutsutaan kokouksiin. Mikäli hallituksen jäsen toimintavuoden aikana eroaa tehtävästään yhdistyksen hallituksessa, valitaan yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa uusi jäsen jäljellä olevaksi toiminta-ajaksi.

Hallituksen kutsuu koolle sihteeri puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan toimeksiannosta. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Hallituksen kokouksissa on jokaisella yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

Hallituksen puheenjohtaja johtaa puhetta sekä hallituksen että yhdistyksen kokouksissa paitsi vuosikokouksessa ja syyskokouksessa. Puheenjohtajan ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa varapuheenjohtaja.

Hallitus voi kokoontua tarvittaessa myös sähköisesti tai sähköpostikokoukseen tai muuhun vastaavaan etäkokoukseen.

 

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

 

12§ Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa. Hallitus voi valtuuttaa puheenjohtajan kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin.

 

Tilit ja toiminnantarkastus

 

13§ Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös yhdistyksen taloudesta on esitettävä toiminnantarkastajalle vähintään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan on annettava siitä lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

 

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

 

14§ Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa. Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan yhdistyksen kokouksessa ¾ annetuista äänistä. Sääntöjen muutosta koskevaa asiaa ei saa ottaa kokouksessa käsiteltäväksi, jollei sääntömuutosta ole kokouskutsussa mainittu ja muutosehdotusta liitetty kokouskutsuun tai esityslistaan.

Yhdistyksen purkamispäätös on tehtävä kahdessa vähintään 30 vuorokauden väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa. Kummassakin tapauksessa päätös on tehtävä kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä.

 

15§ Yhdistyksen purkautuessa on sen varat käytettävä Lapin yliopistossa suoritettavan tutkimuksen edistämiseen purkamisestapäättävän jälkimmäisen kokouksen määräämällä tavalla.