Tekijänoikeuslaki luo tekijälle yksinomaisen oikeuden määrätä luomiensa teosten käytöstä kaikissa yhteyksissä. Myös tutkijoilla ja opettajilla on aina lähtökohtaisesti oikeus päättää, julkaistaanko heidän tekemänsä teos ja jos näin tehdään, missä muodossa se tapahtuu. Lisääntynyt tutkimusyhteistyö ja ulkopuolisella rahoituksella toteutettavat TKI-projektit vaativat kuitenkin yhä enenevissä määrin näiden oikeuksien osittaista siirtämistä työnantajalle, jotta esimerkiksi tutkimusaineistojen ja -tulosten jakaminen ja luovuttaminen rahoittajan käyttöön olisi mahdollista. Viime vuosina monet ammattikorkeakoulut ovat pyrkineet ottamaan käyttöön myös laajempia ja vakiomuotoisia oikeuksiensiirtosopimuksia, jotka sellaisenaan ovat kohtuuttomia etenkin, jos ne esitetään rekrytoinnin ehtona.
Ammattikorkeakoulut havittelevat tutkijoiden ja opettajien immateriaalioikeuksia
Kuvitellaan, että ammattikorkeakoulussa töissä oleva yliopettaja on kerännyt Euroopan Unionin rahoittamassa projektissa haastatteluaineiston, tehnyt siitä analyysin ja raportoinut sen tulokset tieteellisenä lehtiartikkelina. Analysoimisen aikana yliopettajalla on syntynyt idea myös toisesta tutkimuskysymyksestä ja metodologiasta, joista käsin aineistoa kannattaisi tarkastella. Esihenkilön mielestä yliopettajan työpanosta tarvitaan kuitenkin erään toisen TKI-projektin valmistelussa. Samaan aikaan työnantaja luovuttaa aineiston ja siihen liittyvät muistiinpanot opiskelijalle, joka pian julkaisee vastaaviin lähtökohtiin pohjautuvan opinnäytetyön ja kirjoittaa siitä blogitekstin esihenkilön kanssa. Tämän jälkeen työnantaja ei enää halua, että yliopettaja itse käyttää aineistoa toisen tieteellisen artikkelin kirjoittamiseen.
Vastaavasti voimme miettiä, miten ammattikorkeakoulun on mahdollista hyödyntää tekijänoikeuden alaisia materiaaleja osana yhä monipuolisempaa opetus- ja koulutustoimintaa. Kuvitellaan, että opettaja on vastuussa uudesta kurssista, jolle hän suunnittelee ja valmistelee useita videoluentoja, tehtäviä ja kirjallisia materiaaleja. Seuraavana lukuvuonna opettaja jatkaisi mielellään kurssin opettamista, mutta kurssi määritetään opettajan kollegan vastuulle ilman, että tämä saa opetuksen valmisteluun lainkaan työaikaa. Samalla työnantaja toteaa, että kurssia tarjotaan samoilla materiaaleilla myös osana maksullista täydennyskoulutusta.
Edellä kuvatut tilanteet ovat keksittyjä, mutta monessa ammattikorkeakoulussa jo täysin mahdollisia ja työnantajan näkökulmasta jopa ilmeisen toivottuja toimintatapoja. Useissa ammattikorkeakouluissa on nimittäin viime aikoina otettu käyttöön vakiomuotoisia sopimuksia immateriaalioikeuksista hanketoiminnassa tai jopa työsopimuksen lausekkeita tai sopimusliitteitä, joissa henkilöstön tekijänoikeuksia ja muita immateriaalioikeuksia siirretään työnantajalle korvauksetta. Joissakin ammattikorkeakouluissa sovitut oikeuksiensiirrot koskevat myös tutkimusaineistoja, tai vaihtoehtoisesti työnantaja on katsonut kerättyjen tutkimusaineistojen oikeuksien kuuluvan itselleen työnantajan direktio-oikeuden eli niin sanotun työnjohto-oikeuden perusteella.
Toisin kuin yliopistoissa 2010-luvulla, ammattikorkeakoulusektorilla nämä vastikkeettomat, ajallisesti rajaamattomat ja kaikkea opetus- ja TKI-toimintaa koskevat vakiosopimukset eivät toistaiseksi ole herättäneet laajaa vastustusta tai keskustelua. Hiljattain Hämeen ammattikorkeakoulun sisäinen tekijänoikeuksia koskeva kiista nousi kuitenkin julkisuuteen, kun ammattikorkeakoulu suunnitteli jopa leikkaavansa muutosneuvotteluiden kautta niiden työntekijöidensä työaikaa, jotka eivät luovuttaisi tekijänoikeuksiaan työnantajalle (Yle 11.2.2025) . Suunnitelma lopulta peruttiin esimerkiksi ammattiliittojen aktiivisen työn tuloksena (Yle 12.2.2025) , mutta jopa pelkkänä aikeena tapaus kertoo karua kieltä ammattikorkeakouluissa työskentelevien tieteentekijöiden immateriaalioikeuksien tilasta.
Immateriaalioikeuksista sopimiselle on aitoja tarpeita
Työnantajan innokkuus saada tutkijat ja opettajat luovuttamaan immateriaalioikeuksiaan itselleen on ymmärrettävä: ilman erillistä sopimista oikeudet kuuluvat monilta osin korkeakoulun työntekijälle itselleen. Ensinnäkin Korkeakoulukeksintölaki määrittelee ehdot ja käytännöt, joilla korkeakoulu voi saada oikeudet tutkimuksessa syntyviin keksintöihin. Toisin sanoen, korkeakoululla ei näitä oikeuksia kaikissa tapauksissa automaattisesti ole.
Toiseksi opettajan työtehtäviin ei automaattisesti kuulu opetusmateriaalien valmistaminen muuten kuin omassa opetuksessaan käytettäväksi (Kopiosto, päiväämätön ). Mikäli ammattikorkeakoulu haluaisi hyödyntää opetusmateriaaleja laajemmin, tulisi niiden käyttöön liittyvistä oikeuksista sopia erikseen, jolloin keskusteluun nousee helposti myös kysymys niistä saatavasta kohtuullisesta korvauksesta.
Oikeuksien siirrosta tai rinnakkaisista oikeuksista on tarpeellista sopia myös ulkopuolisella rahoituksella tehtyihin TKI-projekteihin liittyen. TKI-projektien rahoittajat saattavat vaatia itselleen erilaisia immateriaalioikeuksia voidakseen hyödyntää ja levittää projektin tuotoksia. Tällöin työnantaja on projektin suorituspaikkana vastuussa sopimusehtojen täyttymisestä ja näin myös oikeuksien siirrosta rahoittajalle.
Kun projekteja toteutetaan isommissa ryhmissä ja mahdollisesti myös useamman organisaation välisenä yhteistyönä, oikeuksista sopiminen tuo työhön myös tutkijoiden näkökulmasta selkeyttä ja jatkuvuutta sekä luo pohjan mahdollisten ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. Tutkimusryhmät ja -konsortiot kuitenkin usein sopivat esimerkiksi aineiston jakamisesta ja julkaisemisesta hyvässä hengessä keskenään myös ilman työnantajan laatimaa vakiosopimusta, ovathan nämä osa hyvää tieteellistä käytäntöä (TENK, 2023).
Mallipohjia ja tukea, ei standardeihin pakottamista
Selkeälle immateriaalioikeuksista sopimiselle ja siihen liittyvälle tuelle on siis olemassa aito tarve (ks. myös Opetushallitus ja Kopiosto, 2025), etenkin kun pätevän sopimuksen laatiminen vie aikaa ja vaatii erikoisosaamista. Kaikille aloille ja kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa vakiosopimusta oikeuksien luovuttamisesta on kuitenkin mahdotonta laatia ilman, että se olisi luonteeltaan laajempi kuin tapauskohtaiset, tiettyyn käyttötarkoitukseen rajatut sopimukset. Vakiomuotoisten sopimusten sijaan työnantaja voisi tukea oikeuksista sopimista tarjoamalla eri tilanteisiin soveltuvia sopimusmalleja ja -pohjia sekä niiden soveltamiseen liittyvää tukea, ohjeistusta ja koulutusta. Erityisesti isojen ja kansainvälisten TKI-projektien projektipäälliköt olisi syytä huomioida myös yksilöllisen tuen suunnittelussa. Mikäli materiaalien, aineistojen ja teosten jakaminen ammattikorkeakoulun sisällä nähdään hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, työnantaja voi myös kannustaa siihen esimerkiksi erillisillä korvauksilla.
Joidenkin työnantajien harjoittamaa vakiomuotoista ja jopa pakkoon perustuvaa oikeuksiensiirtoa ei sen sijaan voida missään nimessä pitää hyväksyttävänä toimintana. Kun oikeuksia vaaditaan ”varmuuden vuoksi” etukäteen, ei työntekijä voi tietää, mihin konkreettisiin tulevaisuuden tapauksiin sopimus häntä sitoo. Vaikka suoranaiseen pakottamiseen harvemmin sorrutaan, voidaan työsopimuksen liitteinä olevia oikeuksiensiirtosopimuksia pitää käytännössä pakkoon verrattavina: työntekijän tosiasialliset mahdollisuudet kieltäytyä allekirjoittamasta sopimusta ovat heikot, kun työsuhteen alkaminen ehdollistetaan oikeuksista luopumiselle. Työsopimusten liitteenä olevien kirjausten osalta ongelmana on myös se, että organisaatioon eri aikoina tulleet työntekijät ovat keskenään epätasa-arvoisessa asemassa.
Ammattikorkeakoulujen lisääntynyt into omia tutkijoille ja opettajille kuuluvia oikeuksia itselleen voi johtaa moniin ennakoimattomiin ongelmiin . Vakiomuotoiset sopimukset eivät myöskään poista projektikohtaista tarvetta käydä läpi rahoittajan immateriaalioikeuksiin liittyviä vaatimuksia ja tarjota tutkijoille niihin liittyvää opastusta ja tukea. Oikeuksien siirtämisestä onkin syytä sopia tapauskohtaisesti ja vain siinä laajuudessa kuin se on aidosti tarpeellista. Sopimusten laatimiseen liittyvää byrokratiaa on mahdollista vähentää paitsi mallipohjilla ja niihin liittyvillä ohjeistuksilla, myös luomalla selkeitä käytäntöjä sopimusten hallinnointiin sekä sähköistämällä sopimusten laatimiseen liittyviä prosesseja. Tämä toki vaatii jonkin verran vaivaa ja paneutumista niin työnantajalta, työntekijöiltä kuin työntekijöiden edustajiltakin. Reilut ja tarkoituksenmukaiset sopimukset oikeuksiensiirrosta luovat kuitenkin työyhteisöön keskinäistä luottamusta ja kunnioitusta, joiden varaan laadukasta opetusta ja TKI-toimintaa on mahdollista rakentaa
Kirjoittajat ovat Suomen ammattikorkeakoulujen tieteentekijät (Samkot) ry:n hallituksen jäseniä. He työskentelevät tutkimus-, opetus- ja asiantuntijatehtävissä eri ammattikorkeakouluissa. Samkot on Tieteentekijöiden jäsenyhdistys, joka valvoo ammattikorkeakoulusektorilla työskentelevien tieteentekijöiden etua.
Viitteet:
Hautamäki, Terhi (2021) Kallisarvoiset tekijänoikeudet. Acatiimi 2/2021. https://tieteentekijat.fi/kallisarvoiset-tekijanoikeudet/
IPR University Center (päiväämätön) Yleistietoa immateriaalioikeuksista. https://ipruc.fi/tietopalvelut/yleistietoa-immateriaalioikeuksista/
Keski-Korpela, Nina & Rantalainen, Elina (2025) Uusi käänne HAMK:n tekijänoikeuskiistassa: koulu peruutti muutosneuvottelut. Yle 12.2.2025. https://yle.fi/a/74-20143180
Kopiosto (päiväämätön) Opettajan tekijänoikeus. https://kopiraittila.fi/tekijanoikeustietoa/opettajan-tekijanoikeus/
Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin 396/2006. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2006/369
Moksu, Mika (2025) HAMK otti kovat keinot käyttöön tekijänoikeuskiistassa ja käynnisti muutosneuvottelut. Yle 11.2.2025. https://yle.fi/a/74-20142919
Opetushallitus ja Kopiosto (2025) Tekijänoikeudet opetustoiminnassa. Selvitys käyttölupien ja tekijänoikeuden rajoitusten toimivuudesta opetuksessa. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Tekijanoikeudet%20opetustoiminnassa%20-selvitys.pdf
Tekijänoikeuslaki 404/1961. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1961/404
TENK (2023) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023. https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf