Samkotin järjestämässä paneelikeskusteluissa korostuivat muun muassa osaamispääoman merkitys ja tutkimusosaamisen vahvistaminen.
Mikä on ammattikorkeakoulututkimuksen tulevaisuus yliopisto-omistajien aikakaudella, kysyttiin Suomen ammattikorkeakoulujen tieteentekijät (Samkot) ry:n järjestämässä online-paneelikeskustelussa. Lähes 70 osallistujaa pysähtyi monitahoisen teemaan äärelle lokakuisena iltapäivänä. Tapahtumassa kolme eri ammattikorkeakouluissa toimivaa panelistia lähestyivät teemaa omista näkökulmistaan.
Turun ammattikorkeakoulun palvelujohtaja Sami Savolainen on vuonna 2022 julkaistussa väitöskirjassaan tutkinut ammattikorkeakoulujen omistajaohjausta konsernirakenteissa. Alustuksessaan hän eritteli erilaisia omistajaohjauksen muotoja sekä ammattikorkeakoulujen omistajuuksien nykytilaa. Savolainen esitti, että yliopisto-omistajat ovat olleet kaupunkeja kiinnostuneempia ohjaamaan ammattikorkeakoulujen perustehtäviä ja hakemaan synergiaa TKI-toiminnan tukitoiminnoista. Keskustelussa hän huomautti, että ammattikorkeakoulujen pitäisi olla ylpeitä omasta tekemisestään, eikä liikaa hakea malleja yliopistoista. Yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä ei tällä hetkellä ole erityinen haaste, vaan ydinongelma on saada yrityksiä enemmän mukaan TKI-toimintaan.
Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori, professori Mika Hannula haastoi paneelikeskustelun otsikkoa ja totesi, ettei konsernikorkeakoulu-käsitteelle tässä yhteydessä tulisi antaa liian suurta merkitystä. Tampereella hän ei ole tunnistanut selkeää omistajaohjausta yliopiston suunnalta, vaan lähestyy asiaa pikemminkin yhteistyön näkökulmasta. Hannula pohti alustuksessaan ammattikorkeakouluja ja yliopistoja yhdistävää perustaa: molemmat ovat englanninkielisten nimitystensä mukaan ”university of something”, vaikka painotuseroja tekemisessä onkin. Organisaation muodolla ja rakenteella ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä, vaan osaamispääoma on keskeisin asia. Hannula kertoi Tampereen ammattikorkeakoulun uudesta tohtoripolusta, jossa ammattikorkeakoulu työnantajana tukee henkilöstön tohtoritutkinnon suorittamista konsernin sisällä. Hän totesi myös, että ammattikorkeakoulujen tulee olla kilpailukykyisiä työnantajia, eikä ole syytä, mikseivät ne voisi tässä tavoitteessaan onnistua, vaikka talous haastaakin.
LAB-ammattikorkeakoulun johtava asiantuntija Meri Jalonen toi keskusteluun tieteentekijöiden näkökulmaa sekä oman kokemuksensa että Tieteentekijöiden liiton hallituksen varajäsenyyden kautta. Jalonen kertoi LAB-ammattikorkeakoulun viime vuosien toimista, joilla tutkimusosaamista on pyritty vahvistamaan. Yhtenä muutoksissa huolta herättäneenä seikkana hän mainitsi tutkimustoiminnan eriytymisen muusta TKI-toiminnasta uusien tutkimusryhmien aloitettua työskentelynsä. LUT-konserni näyttäytyy ulospäin hyvin yhtenäisenä, mutta Jalonen totesi ammattikorkeakoulun ja yliopiston välisen yhteistyön perustuvan yhä vahvasti henkilösuhteisiin. Tohtorikoulutuksessa konserni on aloittamassa uuden yhteistyön, jossa LABin tutkimusryhmiin tulee täyspäiväisiä väitöskirjatutkijoita yhteisohjauksessa LUT-yliopiston kanssa. Jalonen toi keskustelussa esiin, että yliopistot voisivat ottaa oppia ammattikorkeakouluista esimerkiksi ammattimaisemmassa esihenkilötyössä sekä toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden suosimisessa.
Keskustelua luotsasi Samkotin varapuheenjohtaja Hanna Timonen. Chatissä esitettiin kysymyksiä ja kommentteja aktiivisesti mm. tohtorikoulutuksesta, alueellisista eroista ja ammattikorkeakoulujen vetovoimatekijöistä.