Kollegio edustaa yliopistoyhteisöä

Tämän syksyn yliopistovaaleissa valitaan henkilöstön edustajat Turun yliopiston kollegioon.

Pääluottamusmies, valtio-opin yliopistonlehtori Antti Pajala on ollut kollegion jäsen useita vuosia. Hän valottaa kollegion toimenkuvaa.

– Sinänsä kollegio päättää kahdesta asiasta: yliopiston tilinpäätöksen vahvistamisesta ja hallituksen niin sanottujen ulkoisten jäsenten valinnasta ja tarvittaessa erottamisesta, Pajala sanoo. – Kollegio myös määrittelee hallituksen koon, joka tällä hetkellä on kymmenen henkeä.

Hallituksen kymmenestä jäsenestä neljä valitaan yliopiston ulkopuolelta. Yliopistolaki vaatii, että hallitukseen kuuluu muitakin kuin yliopistoyhteisön jäseniä.

Kollegio kokoontuu noin viidestä kuuteen kertaa vuodessa, ja sen asialistalla on myös monia muita asioita. – Yliopistoyhteisö on kollegion kautta vuorovaikutuksessa yliopiston johdon kanssa, Pajala selventää. – Kollegio keskustelee monista niin ajankohtaisista kuin periaatteellisistakin asioista ylimmän johdon kanssa.

– Yksittäisiin yksiköihin liittyvistä asioista keskustellaan vain, jos siihen on erityistä syytä. Kollegio edustaa ensisijaisesti koko yliopistoa.

Kollegiossa ei vaieta työehdoista

Kollegio viime kädessä valvoo sitä, miten yliopisto käyttää rahojaan, ja vaikuttaa hallituksen kokoonpanoon.

Työehdot eivät kuulu asioihin, joista kollegio tekee päätöksiä. Pajalan mukaan kollegiolla kuitenkin on roolinsa myös siinä, millaisin ehdoin yliopistolaiset työskentelevät. – Kollegio ei päätä esimerkiksi palkoista, mutta se on voimakkaasti viestittänyt yliopiston johdolle Turun yliopiston huonosta palkkakilpailukyvystä.

Ottaako johto kollegion viestejä vastaan? – Kollegio on tärkein yhteydenpitofoorumi yliopistoyhteisön ja yliopiston ylimmän johdon välillä. Tiedonkulku toimii molempiin suuntiin, Pajala luonnehtii.

Hallituksen ulkopuolisten jäsenten valinnassa kollegio ei Pajalan mukaan toimi kumileimasimena. – Ulkopuoliset jäsenet valitaan kollegiosta kumpuavien esitysten ja tarkan harkinnan perusteella. Millään tietyillä sidosryhmillä ei ole valmiiksi jyvitettyjä paikkoja hallituksessa.

Henkilöstö valitsee omat edustajansa

Kollegiossa on 30 jäsentä ja kaikilla henkilökohtaiset varajäsenet. Varajäsen osallistuu kollegion kokouksiin silloin, kun varsinainen jäsen ei pääse paikalle. Yksi kolmasosa jäsenistä edustaa niin sanottua keskiryhmää, johon kuuluvat muut kuin opiskelijat ja professorit, joilla puolestaan on kollegiossa omat edustajansa.

– Vaaleissa keskiryhmäläiset valitsevat keskiryhmän edustajat ja professorit valitsevat professorien edustajat, Pajala sanoo. – Henkilöstöryhmä ratkaisee, ketä voi äänestää, ei esimerkiksi oma tiedekunta.

Keskiryhmään kuuluvat muun muassa väitöskirjatutkijat, yliopisto-opettajat ja hallintohenkilökunta. Äänioikeutettuja ovat yliopistolta palkkansa saavat ja tietyin edellytyksin myös apurahatutkijat. Äänioikeutettujen lista on määritelty julkisesti ennen vaaleja.

Jo ennen pääluottamusmieheksi tuloaan Pajala on vaikuttanut pitkään Turun yliopiston tieteentekijöissä. Miksi on tärkeää, että juuri Tieteentekijöillä on vahva edustus kollegiossa? – Turun yliopiston tieteentekijät edustaa jäsenmääränsä perusteella noin puolta opetus- ja tutkimushenkilökunnasta. Mukana on myös koko joukko hallintohenkilökuntaa.

– Tämän vuoksi on tärkeää, että tieteentekijät käyvät äänestämässä kollegiovaaleissa oman vaaliliittomme ehdokkaita, Pajala painottaa. – Heitä löytyy niin kaikista tiedekunnista kuin yliopiston hallinnostakin.