Hallitusvaaleissa vaikutetaan yliopiston toiminnan suuntaviivoihin

Nyt käytävissä yliopiston toimielinten vaaleissa valitaan muun muassa osa yliopiston hallituksen jäsenistä.

Turun yliopiston hallituksen jäsen Seppo Virtanen avaa hallituksen toimenkuvaa. Virtanen toimii apulaisprofessorina teknilliseen tiedekuntaan kuuluvalla tietotekniikan laitoksella. Hänellä on myös vuosien kokemus yliopistolaisten edunvalvonnasta.

– Hallitus käyttää yliopistossa korkeinta päätösvaltaa. Päätökset linjaavat yliopiston toiminnan suuntaviivat ja strategiset ratkaisut kauaskantoisesti, Virtanen sanoo.

Esimerkkeinä hallitukselle kuuluvista asiakysymyksistä Virtanen mainitsee talouden tasapainottamisen linjaukset, henkilöstöpolitiikan, uudet koulutusavaukset, yliopiston organisaatiomuutokset sekä investoinnit ja peruskorjaukset.

Hallitus on tilivelvollinen yliopistokollegiolle. – Hallitus valvoo yliopiston taloudenpitoa ja vastaa siitä kollegiolle, joka vahvistaa tilinpäätöksen, Virtanen selventää toimivaltasuhteita.

– Vaikka asioita katsotaan yliopiston yhteisen edun näkökulmasta, päätöksenteossa on erittäin oleellista tuntea tiedekuntien ja laitosten toiminta ja niiden kohtaamat haasteet.

Hallituksessa ovat edustettuina yliopistoyhteisö ja ympäröivä yhteiskunta

Virtanen on tällä hetkellä ainoa hallituksen jäsen, joka edustaa muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä kuin professoreita. Kymmenjäsenisen hallituksen jäsenistä kuusi tulee yliopistoyhteisön sisältä ja neljä sen ulkopuolelta.

Yliopistoyhteisön eri ryhmillä on hallituksessa kullakin kaksi paikkaa. Ryhmillä tarkoitetaan opiskelijoita, professoreita ja niin sanottua keskiryhmää, johon kuuluvat opetus- ja tutkimushenkilökunta professoreita lukuun ottamatta sekä muu henkilöstö.

Tätä ryhmää voikin pitää kaikkein moni-ilmeisimpänä. – Keskiryhmästä ehdolla hallitukseen voi olla opettajia, tutkijoita, asiantuntijoita, hallintohenkilöstöä ja muuta henkilöstöä, Virtanen sanoo.

Hallituksen ulkopuolisten jäsenten rooli toisinaan ihmetyttää yliopistolaisia. Yliopistolain mukaan hallituksen jäsenistä osan on tultava yliopiston ulkopuolelta.

– Parhaimmillaan ulkopuoliset edustajat tuovat mukanaan raikkaita näkemyksiä, ja yliopisto voi hyötyä heidän kontaktiverkostoistaan ja asiantuntemuksestaan, Virtanen pohtii. – He eivät kuitenkaan voi tuntea yliopiston arkea ja ruohonjuuritason jokapäiväistä toimintaa samalla syvyydellä kuin yhteisön omat edustajat.

Kysymykseen siitä, voisivatko ulkopuoliset jäsenet halutessaan viedä yliopistoa mielensä mukaan, Virtasella on selvä vastaus. – Ulkopuoliset jäsenet ovat hallituksessa vähemmistönä, yhteisön omat edustajat muodostavat enemmistön.

Hallituspaikoista käydään kisa

Hallituksen ulkopuoliset jäsenet valitsee yliopistokollegio. Opiskelijoiden edustajat hallitukseen nimittää ylioppilaskunta. Professorien ja keskiryhmien edustajat sen sijaan valitaan vaaleilla.

Keskiryhmän kaksi paikkaa ovat viime vaaleissa jakautuneet niin, että toinen paikka on akateemisella henkilöstöllä ja toinen hallintohenkilöstöllä. Paikkoja ei kuitenkaan ole kiintiöity näin. – Opettajat, tutkijat ja asiantuntijat voivat olla edustettuina hallituksessa ainoastaan, jos heitä edustavat ehdokkaat saavat riittävästi ääniä, Virtanen painottaa.

Virtasen tausta on Turun yliopiston tieteentekijöissä. Mitä lisäarvoa juuri Tieteentekijät tuovat hallitukseen? – Tieteentekijät tuntevat akateemisen työn tarpeet ja haasteet paremmin kuin kukaan muu. Jotta tämä tietämys ja osaaminen saadaan mukaan päätöksentekoon ja sen valmisteluun, on välttämätöntä, että Tieteentekijät ovat yliopiston hallituksessa mukana. Tieteentekijät ovat Turun yliopiston suurin ammattiryhmä, jonka äänen on tultava kuulluksi myös huipulla. Äänestäminen on helppoa, ja akateemisen henkilöstön äänestysaktiivisuus ratkaisee vaalit!

Seppo Virtanen